Vuosi pakettiin

Joulu oli ja kohta se on jo mennyt. Meillä oli vaihteeksi oikeastaan aika mukava joulu perheen kesken. Käytiin jopa yhdessä ulkona. Sitä tapahtuu vain jouluna. Selailin syksyn postauksia ja ajattelin tehdä jonkinlaisen yhteenvedon kuluneesta vuoden puoliskasta.
Syksy yhdellä sanalla on sopeutuminen. Tilanteet ovat hetkessa vaihtuneet aivan mukkelismakkelis ja siinä taas olet ja vain sopeudut kun et muutakaan voi.

Koulu
Ammattikorkeakoulu oli pieni shokki. Miksi täällä ryypätään näin paljon? Mitä järkeä on ryypätä keskellä viikkoa? Se kuuluu asiaan, vaikka hyvin tietää, että seuraavana aamuna on mentävä kouluun, vaikka olisi kuinka huono olo. Edelleen muistan ensimmäisenä päivänä opettajan sanat: "On täysin normaalia, että vuodessa on yksi tai kaksi päivää, jolloin ollaan koulusta pois, vaikka ei olisi yhtään kipeä. Torstai aamuna voidaan aloittaa myöhemmin. Yleensä luokassa haisee sen verran pahalle, että tarvitsee pyykkipojan"
Silloin en uskonut sanoja, mutta nyt allekirjoitan täysin. Tuli muutamat keskiviikkokännit kokeiltua ja todettua, että ehkei aivan joka toinen päivä sokkaa irti.
Koulu itsessään ei ole vielä hirveästi kiinnostanut. Elokuvanteko on kamalan hidasta, työlästä ja aikaa vievää. Mieluummin olen katsoja, joka nauttii hyvästä pätkästä, eikä analysoi äänimaailman kolahduksia, kuvakulmia ja kameran vispausta. Toivon todella, etteivät journalistiset opinnot tuota pettymystä. Käytännönläheinen opiskelu on sekä hämmentänyt että miellyttänyt. Teoriassa voi osata vaikka kuinka paljon, mutta käytännössä taidot vasta oikeasti näytetään.

Kaverit
Alussa kavereiden suhteen oli aika hakuammuntaa. Läheisimmäksi ystäväksi uudessa paikassa on tullut asuinkaveri seinän takaa. Huomaamatta aloin kutsua opiskelijaboxia kodiksi. Äitini tuumasi, että olemme kämpiksen kanssa vähän kuin pariskunta. Toisinaan tehdään yhdessä ruokaa. Leivottiin jouluksi jopa pipareita ja torttuja. Ihanasta kämppiksestä johtuen minusta on tullut kotikissa. Ihmiset, jotka olivat kavereita alussa, ovat jättäytyneet hieman taka-alalle. Keväällä vietän enemmän aikaa kodin ulkopuolisten kavereiden kanssa.

Vastakkainen sukupuoli
Pikkuhiljaa eroahdistus on alkanut helpottaa, mutta joskus harvoin saattaa tulla heikko hetki, kun haluaisi kaiken vanhan takaisin. Kaksi vuotta parisuhteessa ja yhtäkkiä sinkku. Olen joutunut muodostaa uuden suhtautumistavan miehiin. Ennen oli kivaa saada huomiota baarissa, mutta lähempi tuttavuus ei tietenkään tullut kuuloonkaan. Edelleen vanhat mielikuvat tulevat baarissakin esille. Piikit nousevat pystyyn, jos joku yrittääkään tanssilattialla ottaa katsekontaktia. Ei minulla varsinaisesti ole haku päällä. En tiedä mihin elämä minut heittää. Jos haluan lähteä töihin vaikka etelä-Suomeen, ei minun tarvitse kysyä kenenkään mielipidettä asiaan. Olen vasta 19. Olen ottanut vanhan asenteen takaisin. Elämän rakkaus tulee, jos on tullakseen silloin, kun sitä vähiten osaa odottaa. Tietenkin joskus kaipaan harvoina hiljaisina koti-iltoina lämpöä, läheisyyttä ja rakkautta. Ehkä lähipiiristä on löytynyt muutama kiinnostava ihminen, mutta vielä en ole aivan valmis uuteen vakavaan suhteeseen.

Kotikaupunki/Uusi kaupunki
Kotikuviot ovat jääneet vähän taka-alalle. Huomasin nopeasti, että on kamalan vaikeaa elää kahdessa kaupungissa yhtäaikaa. Tuntui pahalta sanoa vanhoille kavereille, etten taaskaan tule kotiin viikonlopuksi. Välimatka on vain sata kilometriä, mutta en jaksa joka viikonloppu sitä kulkea. Viihdyn opiskelukaupungissa hyvin, mutta se ei tarkoita, että olen unohtanut ihmiset täällä. Kuntosali on tuonut väriä elämään. Lihaskimppujen bongailun lisäksi olen kohottanut omaa kuntoa. Palkitsevaa huomata, kun jaksaa tehdä enemmän toistoja raskaammalla painolla. Puntarissa kuntosali ei ole näkynyt, mutta itselläni on terveempi olo ja vartalo on kiinteytynyt. Olen taas alkanut toivoa, että joku kaunis päivä oman vatsan ulkonäkö alkaa miellyttää. Keväällä jatkan samaan malliin.

Kevät on minulle mieluisampi ajanjakso. Aurinko valaisee ja asiat tuntuvat helpommilta. Loppu syksystä jouduin ramppaamaan aika paljon kotihoodseilla. Suunnittelin joulun jälkeen viettää muutaman viikon opiskelijaboxissa. Keväällä tulevat lätkän MM-kisat. Suunniteltiin jo kämppiksen kanssa Katsomon lätkäpaketin hankkimista. Ajattelin tammikuussa muistaa kavereita, jotka ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Voisi paistaa lättyjä ja lätistä monen kuukauden juorut. Kaikkea kivaa siis tiedossa. Kevät tule jo!

~O