Suuressa kaupungissa kilpailu miesten huomiosta on suunnaton. Naiset ovat viimeisen päälle laittautuneita. Tällainen tavallinen hiirulainen jää auttamatta varjoon. Olen tottunut osaani, vaikka salaa mielessäni ajattelen, että olisi kiva edes vähän huomiota saada.
Vierailin uutena vuotena eräässä pienessä kylässä, jonka yöelämä käsitti kaksi juottolaa ja diskon. Ensimmäisessä oli aika creepy tunnelma. Paikka oli täynnä keski-ikäisiä ja suorastaan muinaisia pariskuntia tanssimassa humppaa epävireisen karaokesolistin johdolla. Hivuttauduimme kaverin kanssa vapaaseen pöytään. Meni puoli minuuttia, pöytä pamahti täyteen ikäloppuja miehiä, jotka alkoivat meiltä nuorilta neidoilta udella kaikenlaista.
Herra X: "Oletko koskaan ollut kaatokännissä?"
Minä: "Olen ollut"
X: Mitä jäi mieleen?"
M: "Aamulla oli jäätävä krapula?"
X: "Jäikö morkkista?"
M: "Riippuu, että mitä on humalassa tehnyt"
X: "Miten sais juomista vähennettyä?"
M: "Nooo...Pitää olla juomatta. Simppeliä eikö?"
...Loppua keskustelusta en kovin tarkasti muista. Olin ehtinyt tuskin viittä minuuttia pöydässä istua, kun joku nuori mies tuli minua haastamaan tanssimaan niitä kaameita karaokehumppia. Kieltäydyin kohteliaasti.
Noo...Kun pääsin juoposta viereeni parkkeerasi peräkylän poroisäntä. Sekin haastoi tanssimaan, mutta tämänkin jätin väliin. Juttelin isännän kanssa jotain yhdentekevää. Jossain välissä paljastui, että miehellä oli ikää ainakin 30. Aivan liian vanha mulle. Se siitä sitten, ja lähdettiin kaverin kanssa nostelemaan sieltä paikasta.
Seuraavaksi mentiin kämäiseen pikkukuppilaan ja linnottauduttiin pöytään tarkkailemaan tilannetta. Ei mennyt taaskaan kauaa, kun pöytään tuli kolmen ihmisen seurue. Nainen, vanhempi mies ja mun ikänen poika. Aikamme siinä juteltiin ja net tarjoilivat meille juomiakin. Lopulta mulle tuli taas kammottava olo ja meinasin örvätä siihen paikkaan. Nainen ja vanhempi mies jäivät matkasta ja jatkettiin kolmisin nuorison tanssipaikkaan. Tää poika oli tosi kohtelias, ja kävi hakemassa mulle ja kaverille vettä, vaikka tiskillä oli kaamea jono. Pahaolo helpotti ja mulla oli tosi hauska ilta. Kolmen jälkeen soivat hitaat. Meinasin pudota tuolilta, kun tämä poika pyysi minua tanssimaan. Siitä pyynnöstä en voinut enää kieltäytyä.
Kaupunkien yökerhoissa kaikki ihmiset ovat omissa porukoissaan, mutta pikkukylässä tuntemattomatkin tulevat juttelemaan. Tunnelma oli suorastaan mukava, eivätkä vanhat miehet yrittäneet mitään epäilyttävää. Mietin, olinko jotenkin kaupunkilaisen näköinen, kun niin moni mies minua lähestyi. Se tuntui imartelevalta ja suorastaan hassulta.
Seurasin paikallisten nuorten naisten pukeutumista tanssipaikassa, ja järkytyin. Yhdellä oli huopatossut, toisella nokian HAI-kumisaappaat. Meinasin pyörtyä, kun bongasin kollarit ja kulahtaneet UGGit. Ehkä minä tosiaan olin paikallisiin leideihin verrattuna suorastaan panostanut ulkonäköön. Oli diskossa tietenkin myös laittautuneita naisia, mutta kaupungissa kollarisankareihin tuskin törmää.
Kohta takaisin opiskelijaboxiin ja paluu tavallaan normaaliin elämään. Kunhan flunssa paranee, lähden salille sulattelemaan kinkkuja ja laatikoita.
~O
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti