tiistai 11. joulukuuta 2012

Se on loppu nyt!

Kun yksi tavoite on saavutettu, alkaa seuraavan tavoittelu. Nyt ei tarvi enää stressata, eikä miettiä. Olo on kumman kevyt ja samalla helpottunut. Se on nyt ohi! Tunne, kun painoi ylioppilaslakin päähän ja tajusi, ettei kukaan ota sitä pois, se tunne oli ja on edelleen uskomattoman hieno. Juhlat olivat ihanat. Jokainen vieras oli tervetullut. Hurjaa ajatella, että sukulaisetkin tulivat sadan kilometrin päästä aivan vain minun takiani. Olin yllättynyt että kavereitakin tuli käymään, vaikka olen ollut poissa kuvioista melkoisen kauan. Osaan nyt pitää puheenkin. Suuri kiitos lätinän sisällöstä kuuluu kämppikselle. Ilman häntä en olisi saanut mitään fiksua sanottavaa. Lukio on lusittu, lopullisesti!

Päivä oli ikimuistoinen, vaikka yöelämä ei minulle enää auennut. Skumppa ja juhlasyötävät aiheuttivat hirmuisen heikotuksen. Sukulaistädit valmistautuivat viihteelle samaan aikaan kun päivänsankari tyhjensi vatsan sisältöä vessassa. Sen jälkeen oli jo paljon helpompi olla.

Anna mun etsiä ja olla epävarma
Anna mun nähdä maailmaa.
Anna mun tieltä joskus harhaan horjahdella,
Anna mun löytää takaisin.
~Pekka Ruuska, Nuoren seurakunnan veisukirja 2011

Nuoruuteen kuuluu haahuilu. Välillä on oltava täysin hukassa ja lyötävä päätä lujaa seinään, että suunta ja elämäntarkoitus alkavat hahmottua. Tärkeintä on, että on ihmisiä ympärillä, joiden kanssa olla hukassa.

 ~O

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti