perjantai 6. syyskuuta 2013

Vielä viisi minuuttia!

Lähdin ystävien kanssa ostamaan hiusväriä, mutta mukaan tarttui kelloradio. Vanhoina hyvinä aikoinan minulla oli vanhassa puhelimessa herätyksenä radio. Tavallisesti kanava oli YleX, sillä sieltä ei tullut mainoksia. Kaupallinen tulitus puoli kahdeksalta aamulla sai sykkeen nousemaan hetkessä huippulukemiin.

Uudessä puhelimessa on ollut kaiken karvaisia soittoääniä, kunnes päädyin vanhaan kunnon pirinään. Koskaan ei saa laittaa lempibiisiä herätykseksi, sillä silloin se ei enää kauaa ole lemppari. Pirinä on aina yhtä rasittava.

Koulu on alkanut ja journalistisen artikkelinkirjoitus edistyy. Stressaan artikkelia aivan eri tavalla kuin töissä. Toimituksessa minun ei tarvinnut huolehtia miljoonasta muusta asiasta yhtäaikaa. Nyt huomaan, ettei minulla ole ollut laisinkaan lomaa. En ole päässyt käymään oikeasti kaukana kotoa. Yleensä kesään on mahtunut yksi parin viikon reissu Etelä-Suomeen. Nyt tuntuu, ettei mitään kesää ole koskaan ollutkaan.

Huomenna on lauantai, mutta minulla oli kotipaikkakunnalla tapana käydä aamupäivällä kuntosalilla jumpalla. Aion huomenna jatkaa perinnettä, vaikka täällä ei ole BodyPump-tuntia aamuvirkuille. Laitan uuden herätyskellon soimaan ja toivon, että radiosta tulee hyvä biisi. Enkä varmasti ajattele kellon soidessa: Pakko nukkua vielä viisi minuuttia!

~O

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti