Ensimmäinen ilmoitusasia: Valokuvauskurssi on hyväksytysti suoritettu. Koulukaveri suostui kuvattavaksi ja sain kuvia, joissa silmät ovat skarpit ja kamera oikein säädetty.
Syysloma alkaa kääntyä ehtooseen. Olen ollut menossa ja nyt sanoin itselleni, että on aika pysähtyä. Aioin huomenna lähteä uudelle leirille, mutta luulen, ettei minusta nyt ole uusiin sosiaalisiin tilanteisiin. Olin viime viikonloppunakin leirillä. Siellä oli muutama pariskunta, jotka eivät näyttäneet tajuavan, ettei julkinen kuhertelu ole ympäröivien ihmisten mielestä kovin suotavaa. Tiedän, en voi päättää koko maailmalle, että nyt kaikki ovat sinkkuja siihen asti kunnes minä saan kumppanin. On vain kestettävä katsoa muiden onnea.
Ehkä olen nyt jonkinlaisessa risteyksessä. Koti ei tunnu kodilta, sillä täällä ei ole juurikaan mitään henkilökohtaisia tavaroitani. Kaikki vanha on vanhaa, eikä sitä saa enää takaisin. On mentävä eteenpäin. Nyt ymmärrän miten elämäni oli rakentunut yhden ihmisen ympärille, vaikka olin sitä viimeiseen asti yrittänyt välttää...
Odotan jo paluuta takaisin opiskelijaboxiin. Siellä on oma sänky ja tavarat. Koulukin kai menee omalla painollaan. Ylioppilaslakista ei julkisesti vielä puhuta. Puskaradio välittää kuitenkin viestejä, että itsenäisyyspäivänä olisi vuosisadan bileet. Niitä odotellessa :)
~O
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti