Perjantainan kohdalla oli
kalenterissani iso suttu. Ei tarvinnut kovin kauaa miettinyt kun
tajusin mikä menneisyyden merkittävä päivä silloin olikaan.
Todennäköisesti sutun alla lukee jotain tyyliin "3 vuotta med
Max". Etukäteen mietin, tuleekohan silloin totaalinen
hajoaminen, mutta pidin itseni koko päivän kasassa, eikä tuntunut
edes vaikealta. Hyvä minä!
Pari viikkoa sitten olo oli kuin vanhuksella. Sängystä
ylös pääseminen oli täyttä tuskaa. Istua pystyin kymmenen
minuuttia kerrallaan. Selkä parkani meni täysin jumiin aivan
yhtäkkiä. Kävin ulkona valokuvaamassa, kun minulla on taas
lainassa koulun hieno kamera. Mitä pidemmälle reissu eteni, sitä
pahemmalta tuntui selässä. Kävin seuraavana päivänä lääkärissä,
mutta sieltä ei saanut kuin särkylääkkeitä ja saikkua. Vietin
kaksi seuraavaa päivää lääkehuuruissa. Ibuxin 800mg vedettyäni
olin vielä järjissä, mutta Kuntosalikortin laitoin lomalle. Ei ole asiaa salille tällä
selällä.
Kuviakin olisin ladannut, mutta Bloggerilla on joku ongelma päällä...En sitten lataa kuvia. Joku murphyn laki taas minua vainoaa.
~O
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti