Aikuisuuden oireet

Mistä tietää, että on täyttänyt 20, ja on astunut aikuisten maailmaan?

Ensimmäinen oire: Olen miettinyt, että olisi pitänyt käydä viime kesänä edes kerran mustikassa. Olisi nyt omia arjoja pakastimessa, eikä äidin pakastimesta kähvellettyjä. Vähän hävettää viedä toisten vähät marjat, kun olisi isona tyttönä voinut ne itse käydä hakemassa. Onneksi tulee ensi kesä.

Toinen oire: Mustikoiden lisäksi olisi pitänyt poimia surullisen kuuluisia hilloja. Kirjoitin töissä aivan liian monta juttua hilloista. Verenpaineet olisivat hiponeet hurjia lukemia, jos olisin oransseja marjoja nähnyt vielä vapaa-ajalla. Nyt harmittaa. Mustikat ja hillat olisivat olleet kiva sekoitus.

Eikä tässä vielä kaikki. Pahin oire tuli syyslomalla. Päähäni pälähti aivan mahdoton ajatus: Kuljetan sukset kotoa opiskelijaboxiin. Aion ruveta hiihtämään jahka lunta on tullut muutama kymmentä senttiä lisää.

Aika paksulta kuulostaa. Olen aina vihannut marjastusta. Minut on aikoinaan raahattu itkun kanssa metsään. Muutaman hassun marjan olen poiminut ja kiukutellut niin kauan, että on lähdetty pois.

Muutama  vuosi sitten sain raivokohtauksen, kun minut pakotettiin hiihtämään. Viime talvena kävin kerran suksien päällä. Se oli suuri saavutus, mutta kurkku tuli kipeäksi. Sairastin viime keväänä vain kuukauden päivät. Yksi flunssa muiden jatkoksi.

Ehkä nämä oireet kertovat, että olen todella lähempänä neljääkymmentä kuin omaa syntymääni.

~O